sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Saanko esitellä, Pelaajien Valinta 2017 -finalistit!

Hyvät naiset ja herrat, minulla on vihdoinkin ilo, kunnia ja jonkin sortin velvollisuuskin ilmoittaa pinnan alla koko syksyn väreilleestä asiasta. Nimittäin, kuten ehkä jotkut ovat jo saattaneet pienistä vihjeistä arvailla, olemme muutaman kolleegan kanssa perustaneet Pelaajien Valinta -nimeä kantavan pelipalkinnon, joka jaetaan tänä syksynä ensimmäisen kerran.  Jos et usko, että tämä on ihan oikea juttu, käy katsomassa meidän hienot sivut täällä Pelaajien Valinta.  Katsokaa myös ihmeessä Tuomon tekemä video aiheesta.


Joillekin teistä voi ehkä herätä kysymys miksi? Miksi tarvitsemme jotain pelipalkintoa, onhan meillä jo esimerkiksi Vuoden Peli? Ehkäpä juuri siksi. Koska haluamme tukea ja ennen kaikkea rohkaista ja edistää suomalaista pelikulttuuria, rupesimme porukalla pyörittämään ideaa pelipalkinnosta, jossa tuomaristona toimii nimenomaan peliharrastajat, ja jonka motiivi ei olisi kaupallinen. Kategorioiksi valitsimme kolme: Vuoden Perhepeli, Vuoden Harrastajapeli ja Vuoden Peliteko. Jotta peli voisi päästä ehdolle, on sen täytettävä muutama ehto. Pelin pitää olla ilmestynyt viimeisen vuoden aikana suomeksi voidakseen kilpailla Perhepeli-kategoriassa. Harrastajapeli voi olla myös englannin kielinen, mutta sen pitää silti olla Suomessa julkaistu. Esimerkiksi Kickstarterissa tai vastaavissa joukkorahoituksissa rahoitetut pelit voivat olla osallisia, mikäli ne ovat jälleenmyytävissä Suomessa myös kampanjan jälkeen. Vuoden Peliteko -kategoriaan kelpuutetaan ihmiset ja/tai organisaatiot, jotka edistävät suomalaista pelikulttuuria jollain tapaa.

Tuomaristoon kuuluu tänä vuonna itseni lisäksi seuraavat arvoisat kolleegat:

Tero Hyötyläinen (Lunkisti.fi), Joonas Konstig (Puutyöläinen), Tuomo Pekkanen (Tuomon videot), Kristian ja Oona Pesti (Pöydällä), Mikko Saari (Lautapeliopas) ja Annika ja Kai Saarto (Todellisuuspako). 

Tuomaristo on vastuussa finalistien valitsemisesta ja lopulta 6.11 voittajien julkaisemisesta. Tuomariston puheenjohtajan virkaan nakitettiin tänä vuonna Mikko Saari.

Tuomariston jäsenenä olen pitkin syksyä pyrkinyt pelailemaan finalisteiksi päätyneitä pelejä, jos oli sellaisia joihin en ollut vielä tutustunut. Elämme hienoja aikoja, sillä suomeksi ilmestyviä pelejä on vuosittain aina vain enemmän ja enemmän. Vielä kun saisimme ne ihmisten koteihin ja pöydälle. Perheen kanssa yhdessä vietetty aika on timanttista, ja onhan meillä Suomessa pitkät perinteet Afrikan tähden parissa. Nyt on aika saada ihmiset 2000-luvulle ja muidenkin pelien pariin! 


Vuoden Perhepeli

Vuoden Perhepeli -kategorian finalisteiksi tiensä raivasivat seuraavat pelit:

- Codenames. (Vlaada Chvatil, Enigma)
Codenames on saavuttanut hurjan suosion maailmalla ja nyt myös Suomessa. Pelissä pelaajat jaetaan kahteen joukkueeseen, joissa jokaisen joukkueen vakoojamestari yrittää saada oman tiiminsä tajuamaan vihjeiden avulla koodisanat, jotka kuuluvat heidän joukkueelle, eikä vastapuolelle. Tätä peliä olen saanut jopa äitini pelaamaan. 


- Flamme Rouge (Asger Harding Granerud, Lautapelit.fi)
Tämä kilpapyöräilyaiheinen peli laittaa pelaajat kilpailemaan voitosta vaihtuvilla peliradoilla. Korttivetoinen peli on säännöiltään helppo mutta viihdyttävä, jossa ajoitus on tärkeä ja voitto maistuu parhaalta nautittuna vastapelaajan nenän edestä. 

- Honshu (Kalle Malmioja, Lautapelit.fi)
Japaniaiheinen Honshu yhdistää tikkipelin ja laattojenasettelun korttipelimuotoon. Säännöiltään helposti ymmärrettävä, mutta myös aikuisia viihdyttävä Honshu sopii monenlaiseen kotiin. Korttien limittäinen pelaustapa on virkistävä ja kiehtova.

-Karuba (Rüdiger Dorn, Tevella)
Aarrejahti viidakossa, sopii kuvailemaan Karubaa hyvin. Jännittävässä pelissä pelaajat voivat käyttää laattoja rakentamiseen tai juoksemiseen pelilaudallaan, hieman bingomaisen pelimekaniikan avulla. Alussa kaikilla on samat lähtökohdat, mutta kuka pelaa laattansa fiksuiten? Värikäs kuvitus on oikein kutsuva ja peli on näyttävä kokonaisuus pöydällä, olematta sekava.



-Kingdomino (Bruno Cathala, Lautapelit.fi)
Veteraanisuunnittelija Bruno yllätti tekemällä simppelin perhepelin, joka juontaa juurensa vanhoihin domino-laattoihin. Jokainen pelaaja rakentaa omaa kuningaskuntaa, se voittaa joka pystyy hyödyntämään laatat parhaiten ja saa eniten pisteitä.  Värikäs Kingdomino koukuttaa yksinkertaisuudellaan, nappasihan peli jopa halutun Spiel des Jahres palkinnonkin.

Vuoden Perhepeliltä odotetaan helposti lähestyttävyyttä, tuurin ja taidon tasapainoa, sekä sen olisi maistuttava niin lapsille kuin aikuisillekin. 


Vuoden Harrastajapeli

Vuoden Harrastajapeli -kategorian finalistit ovat tänä vuonna:

-7 Wonders: Duel (Antoine Bauza & Bruno Cathala, Lautapelit.fi)
Tämä suositun 7 Wondersin kaksinpeliversio on uskollinen isoveljelleen, mutta silti toisaalta hyvin erilainen, ja siksi parempi kahdelle pelaajalle. Mielenkiintoinen korttipyramidimekaniikka on koukuttava. Pelissä on jonkun verran jo opittavaa sääntöjen ja symboliikan suhteen, mikä tekee pelistä enemmän harrastajille suunnatun.

-Agricola (Uwe Rosenberg, Lautapelit.fi)
Vihdoinkin tämä harrastajapelien virstanpylväs on saatu suomenkielisille markkinoille uuden Revised Edition -version myötä. Vaikka pelissä on alkuperäiseen Agricolaan nähden vähemmän kortteja, on pelissä sisältöä silti valtavasti. Pelaajat kilpailevat elämästä pientilallisena tässä jo klassikoksikin kutsutussa työläisenasettelupelissä. Tämä Agricolan versio ei sisällä kortitonta perhepeliversiota ollenkaan, vaan on suunnattu suoraan harrastajille.


-Castles of Mad King Ludwig ( Ted Alspach, Competo)
Tämä laattojenasettelupeli on hauska linnanrakennuspeli, jossa yksi pelin mielenkiintoisimmista elementeistä on laattojen hinnoittelu. Jokainen pelaaja saa vuorollaan olla mestarirakentaja, ja hinnoitella kierroksella myytävät laatat. Pelissä pelatut laatat tuottavat pisteitä eri tavoin ja niiden asettelu on usein kriittistä. Kuka rakentaa hulluimman linnan saaden sillä myös parhaat pisteet?



- Dale of Merchants 2 (Sami Laakso, Snowdale Design)
Pakanrakennuspeli Dale of Merchants sai jatkoa itsenäisen kakkososan myötä, joka on kompakti mutta viihdyttävä paketti. Tämä yhden miehen ihmeen, Sami Laakson toteuttama korttipeli on toisaalta tutun oloinen kaikille pakanrakennuspelejä pelanneille, mutta toisaalta se ei ole pisteralli vaan kilpapeli, jossa nopeiten kahdeksan kojua rakentanut pelaaja voittaa.
-Patchwork - Tilkkutäkki (Uwe Rosenberg, Lautapelit.fi)
Tämä kahden pelajan abstrakti laattojenasettelupeli koukuttaa tetrismäisillä laatoillaan ja mielenkiintoisella nappiekonomialla. Nopeasti pelattu erä houkuttelee toiseen jollei jopa kolmanteenkin. Milloin laatta on kannattavaa ostaa, ja milloin kannattaa vain passata ja ottaa rahat? Näitä kysymyksiä pelaajat kohtaavat vuorosta toiseen kilpaillessaan pelin voitosta. 

Vuoden Harrastajapeliltä odotetaan taidon olevan suuremmassa roolissa kuin tuurin. Säännöt saavat olla monimutkaisemmat ja peli saa vaatia pelaajilta strategisempaa suunnittelua kuin perhepelien kategoria. Myös uudelleen pelattavuus on tärkeässä roolissa harrastajapeleissä. 


Vuoden Peliteko


Vuoden Peliteko -finalistit ovat: 

-Helmet-kirjastot ja Renni Honkanen (Lautapelien tuominen kirjastoihin)
Raatimme on hyvin vakuuttunut Renni Honkasen näkemästä vaivasta lautapelien saamisesta pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Pelikokoelman ylläpitäminen ja pelaamisen promoaminen on suuri työ, ja valtavasti eduksi harrastuksellemme. Tästä saa toivottavasti muutkin maamme kirjastot kopin ja lähtevät toteuttamaan samaa tuoden pelit jokaisen ulottuville. 

-Lautapelikahvila Taverna (Lautapelikahvilakulttuurin tuominen Suomeen)
Tampereelle viime syksynä avattu lautapelikahvila Taverna on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Siellä pelaajat voivat kokoontua kahvikupposen ja lautapelin ääreen viihdyttävässä heille tarkoitetussa ympäristössä. Kahvilan laaja pelikokoelma antaa pelaajille mahdollisuuden kokeilla aina jotain uutta, mutta sinne voi toki tuoda myös omat pelit mukanaan. Toivottavasti muutkin uskaliaat suomalaiset saavat Tavernan esimerkistä inspiraation, ja saamme lautapelikahviloita muuallekin Suomeen.

-Sami Laakso (Ensiluokkainen tee-se-itse-menestys)
Sami Laakso on tehopakkaus, joka on osoittanut että yksinkin voi menestyä, ja on vienyt suomalaista pelisuunnitelua ja -osaamista maailmalle menestyneiden Kickstarter-kampanjoidensa myötä. Sekä Dale of Merchants  ja Dale of Merchants 2 olivat huikeat joukkorahoitusmenestykset, ja toteutettu tyylillä alusta loppuun. Tulevaisuus näyttää lupaavalta Samin kohdalla.

-Kalle Malmioja (Suomalaisen pelisuunnittelun näkyvyys ulkomailla)
Kansainväliseen jakeluun päässyt korttipeli Honshu on osoitus siitä, että kyllä meilläkin osataan. Kalle Malmiojan pitkä työ pelin parissa tuotti tulosta, ja peli on ollut suuri menestys. Kalle on myös kirjoittanut Lautapelioppaaseen pitkää artikkelisarjaa pelisuunnittelusta, taustalla on siis kova työ eikä vain tuuri menestyksen suhteen. 

Vuoden Peliteko -palkinto jaetaan ihmiselle tai organisaatiolle, joka on edistänyt suomalaista lautapelikulttuuria tai muuten ollut huomiota herättävän ansioitunut harrastuksemme saralla. 


Finalistien kesken raatimme valitsee lopuksi voittajat kussakin kategoriassa, jotka julkaisemme 6.11. Siihen asti jokainen voi spekuloida, miten äänemme ovat jakautuneet, onko selkeitä voittajia vai onko kenties tiukkaa vääntöä. Hienoa on ollut huomata, miten lautapelien suomennokset ja suomalaiset julkaisut ovat lisääntyneet viime vuosien aikana, mutta toiveissa toki on saada lisää pelaajia, ja sitä kautta lisää pelejä saataville. Laatu on mielestäni tärkeää, ja hartain toiveeni onkin saada ihmisten pukinkontteihin muutakin kuin niitä ainaisia Monopoly-viritelmiä ja Afrikan tähteä. Tärkeää onkin saada ihmisille tietoa ja uusia kokemuksia pelien kanssa. Meillä on Suomessa pitkät perinteet pelien parissa, mutta valtavirta tuntuu jymähtäneen 80-luvulle, jolloin Milton Bradleyn Hotelli-peli oli kuuminta hottia. Mikäli Yhteishyvä -lehteä on uskominen, niin sillä tasolla ollaan edelleen, viitaten heidän 5/2017 lehden peli-iltajuttuun, joka oli noloa luettavaa.

Ehkä juuri siksi halusimme perustaa pelipalkinnon jonka raati koostuu ainoastaan peliharrastajista. Ainakin itse koen, että sellaisen ihmisen joka ei juurikaan pelaile, on hyvin vaikeaa arvostella pelien paremmuutta kovin hyvillä perusteilla. Siinä missä arvostankin Vuoden Peli -palkinnon järjestäjiä ja heidän monen vuoden työtään, on silti mielestäni hiukan vaikea sulattaa, että esimerkiksi Vuoden Strategiapelin valitsi tänä vuonna journalistit. Vaikka mielipide-eroista voi aina vain kiistellä, kiistelen asiasta mieluummin ihmisen kanssa jonka tiedän omaavan kokemusta laajemmalti aiheesta, josta väittelemme. Kaikki ei pidä samoista peleistä kuin minä, mutta perusteluiksi tarvitsen muutakin kuin että se näytti kivalta pöydällä, tai että se oli kivoin peli mitä olen pelannut Trivial Pursuitin jälkeen, jos se Trivial Pursuit on ainoa peli, jota on pelannut 20 vuoteen. Meille on myöskin tärkeää, että ehdokkaisiin ei vaikuta mikään kaupallinen taho, vaan päätökset tulevat suoraan tuomaristolta.

Jos saisit itse valita, mille peleille antaisit äänesi? Entä mikä peliteko on mielestäsi palkinnon arvoinen? Voit myös lukea mitä muut raatilaiset ovat kirjoitelleet aiheesta seuraavista linkeistä:







Keskustelua voi myös jatkaa Noppapotin Facebookissa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti